Autot

Tilaa syöte syöte Autot
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 25 min sitten

Venäläinen mies teki auton renkaat 3 000 naulasta – Video näyttää, miten kokeilussa kävi!

07.12.2018 - 07:52

Tämän voi arkistoida kansioon asioita, joita ei kannata kokeilla kotona mutta on hyvä, että joku muu on tätä kokeillut: Mitä tapahtuu, jos yrittää ajaa renkeailla, jotka on tehty nauloista?

Juuri sitä on yritetty alla olevalla uudella Garage 54 -kanavan videolla, jossa on tehty autoihin renkaat 3 000 naulasta. Naulat on liitetty vanteisiin hitsaamalla. (Sama kanava on aiemmin muun muassa kokeillut, miten hyvin toimivat puusta tehdyt männät. Vihje: Ei hyvin.)

Videolla tehdyllä kokeiluilla kaikkia auton neljää rengasta ei ole korvattu naularenkailla, vaan vain eturenkaat.

Naulat eivät katkea ainakaan laskettaessa auto maahan…

… ja liikkeelle lähtökin sujuu jotenkuten. Kun auto pääsee vauhtiin, pito on erinomainen ja naulat kestävät hyvin. Nauloja on sen verran tiheässä, että yksittäiselle naulalle kohdistuva rasitus ei ole ainakaan heti liian suurta.

Lopulta on kuitenkin väistämätöntä, että naulat taipuvat. Ja sen jälkeen autolla ajaminen muuttuu mahdottomaksi.

… ja siksi tätä ei kannata kokeilla kotona. Terveiset kuitenkin Venäjälle, missä tähänkin on uhrattu nyt aikaa.

Škoda esitteli uuden Scalan – Se voi horjuttaa Toyotan ja Volkswagenin valtaa Suomen myydyimpien autojen listalla

07.12.2018 - 06:31

Škodan torstaina esittelemä uusi Scala voi horjuttaa Suomessa Toyotan ja Volkswagenin valtaa Suomen myydyimpien autojen listalla.

Scala asettuu todella kilpaillun C-segmentin eli alemman keskiluokan pienempään päähän. Se ei tarkoita kuitenkaan, että Scala olisi pieni. Sen 2,649 metrin akseliväli on pidempi kuin Volkswagen Golfissa ja 4,362 metrin pituinen kori on vain hivenen lyhyempi. Tähän on syytä todeta, että vuonna 2019 esiteltävä Golfin kahdeksas sukupolvi tulee kasvamaan nykyisestä.

Yksi Škodan menestyksen salaisuuksista on tilankäyttö. Niinpä uusi Scala on sisätiloiltaan samaa luokkaa puoli pykälää suuremman Octavian kanssa. Sekin muuten siirtyy lähiaikoina uuteen aikaan ja kasvaa nykyisestä. Tavaratilaakin Scalassa on omassa luokassaan varsin hyvin eli 467 litraa, kun kaikki istuinpaikat ovat käytössä, ja kahden matkustajan kanssa 1 410 litraa.

Muotokieleltään Scala on jotain uutta, ja muut Škodan malli seuraavat myöhemmin samaa linjaa. Rapid Sportbackin korvaava uutuus on varsin tyylikäs, ja sitä on jo ehditty vertaamaan Audi A3 Sportbackiin, mikä on imartelevaa Škodalle.

Škoda on saanut Volkswagen Groupissa halpamerkin paikan. Sen materiaalit ovat hivenen vaatimattomampia kuin muissa merkeissä, ja myös uusi tekniikka tulee käyttöön vähän jälkijunassa. Scalassa siirrytään tuossakin mielessä uuteen aikakauteen. Ensinnäkin ohjaamon materiaalit ovat kauttaaltaan miellyttäviä koskettaa. Vielä suurempi asia on moderni yhdistettävyys.

Kosketysnäyttö on pienimmillään 6,5-tuumainen ja parhaissa varustetasoissa sen koko on 9,2 tuumaa. Virtuaalinen 10,25-tuumainen mittaristo on myös saatavissa Scalaan. Tietoviihdejärjestelmää voidaan päivittää pilven kautta, sillä autossa on aina sisäänrakennettu eSIM-kortti ja internetyhteys. Auton voi jopa lukita ja avata puhelimella.

Ensimmäisessä vaiheessa Scalaan tulee saataville viisi moottoria. Kolmesta bensiinimoottorista kaksi on 1,0-litraisia (70 ja 85 kilowattia), ja mallisarjan tehokkain on 110 kilowattia kehittävä 1,5-litrainen. Ainoa dieselmoottori on 85 kilowatin tehoinen 1,6 TDI, ja viides vaihtoehto on 66 kilowattia kehittävä maakaasulla toimiva 1,0-litrainen moottori.

Vaihteita on käsivalintaisissa vaihteistoissa viisi tai kuusi, ja lisähintaan saa 7-vaihteisen kaksoiskytkinvaihteiston. Tarjolla on muun muassa urheilullinen alusta, jossa voi valita tavallisen tai sporttisen säädön. Turvallisuusvarusteita on saatavilla nykyisin normaalina pidettävä määrä.

Škoda Scalan myynti alkaa ennen vuoden 2019 puoliväliä.

Porsche 911 GT2 RS Clubsport on vakiota rajumpi versio, ja niitä riittää 200 onnelliselle – Takaspoileri on valtava

06.12.2018 - 18:40

Porschen esittelemässä uudessa 911 GT2 RS Clubsportissa sana Clubsport tarkoittaa oikeastaan rata-autoa, joka on kuitenkin mahdollista rekisteröidä myös liikenteeseen. Vaikka Porsche esitteli Los Angelesissa uuden 911-sukupolven (992), oli osastolla nähtävänä myös tämä 911 GT2 RS Clubsport.

Moottorina on sama 515 kilowattia kehittävä ahdettu 3,8-litrainen bokserikuutonen kuin tavallisessa 911 GT2 RS:ssä. Uusi Clubsport on tarkoitettu ratapäivillä nautiskeltavaksi, minkä lisäksi sille ollaan puuhaamassa omaa sarjaa kansainvälisten ratakilpailujen oheen.

Clubsportin tunnistaa oitis valtavasta takaspoilerista, jota voisi pikemmin nimittää siiveksi. Painoa on pudotettu käyttämällä hiilikuitua katossa, jossa on irrotettava poistumistie. Samaa materiaalia on pikalukituksilla varustetuissa tavaratilan ja moottorin kansissa.

Polttoainesäiliönä on 115-litrainen FT3-turvatankki, joka täytetään etukannen läpi. Omamassaa on vain 1 390 kiloa eli 80 kiloa vähemmän kuin tavallisessa GT2 RS:ssä.

Kuljettaja voi säätää ajonvakautuksen ja lukkiutumattomien jarrujen toimintaa kuten haluaa, ja ne voi kytkeä myös kokonaan pois toiminnasta. Ohjauspyörä on vuosimallin 2019 911 GT3 R:stä lainattu hiilikuituinen, jonka takana on eri toimintojen värinäyttö. Varustukseen kuuluvat myös FIA-hyväksytyt turvakaaret ja Recaron kuppi-istuimet kuusipistevöin. Toisaalta mukavuudesta pitää huolen ilmastointilaite, mikä lienee ainoa ”ylimääräinen” painoa lisäävä varuste.

Aidon rata-auton tapaan autossa on virran hätäkatkaisin. Cosworthin ICD tiedonkeruulla saadaan talteen kaikki mahdollinen informaatio ratakierroksista. Painoa pudottavana yksityiskohtana autossa on vuotamaton 60 Ah litiumioniakku matkustajan jalkatilassa.

Normaalista tavoistaan poiketen Porsche ei ole kertonut 911 GT2 RS Clubsportin hintaa millään markkinoilla. Voi hyvinkin olla, että kaikki kaksisataa autoa on jo myyty.

Tutkijat löysivät aiemmin tuntemattoman muinaisen ruttokannan, joka ehkä tappoi kasapäin eurooppalaisia nuoremmalla kivikaudella

06.12.2018 - 18:00

Eurooppalainen tutkijaryhmä on tunnistanut entuudestaan tuntemattoman Yersinia pestis -bakteerikannan.

Y. pestis aiheuttaa ihmisessä paise-, keuhko- ja veriruttoa. Nyt löydetty maailman toistaiseksi vanhin ruttokanta havaittiin 5 000 vuotta vanhan vainajan dna:ssa.

Tieteilijäkollektiivi kertoi havainnoistaan torstaina Cell-tiedejulkaisussa julkaistussa tutkimusraportissa. Aiheesta uutisoi EurekAlert-sivusto.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että kyseinen kanta on ruton geneettistä alkuperää läheisin versio.

Tieteilijät esittävät myös, että rutto on voinut levitä neoliittisen eli nuoremman kivikauden Euroopan asutuskeskuksissa kauppiaiden mukana. Taudinaiheuttajan leviäminen on voinut myötävaikuttaa asutuskeskittymien rappeutumiseen pronssikauden kynnyksellä.

Ymmärtääkseen paremmin ruton evoluutiohistoriaa tutkijat tarkastelivat julkisesti saatavilla olevia muinaisten ihmisten geneettisiä datakokonaisuuksia. Erityisesti suurennuslasin alla olivat lähimenneisyyden ruttokantoja muistuttavat dna:n emäsjärjestykset.

Tuore löydös tuli vastaan noin 5 000 vuotta sitten kuolleen 20-vuotiaan ruotsalaisnaisen jäännösten perintöaineksessa.

Nuoren ruotsalaisnaisen kivikautiset jäänteet. (KUVA: Karl-Göran Sjögren / Göteborgin yliopisto)

Bakteerikannalla oli samat geenit, jotka tekevät nykypäivän keuhkorutosta tappavan. Kannasta löytyi merkkejä myös toisesta samaiselle löytöpaikalle haudatusta henkilöstä, mikä viittaa siihen, että ruotsalaisnainen kuoli luultavimmin ruttoon.

Uutta tuttavuutta vertailtiin muihin ruttokantoihin. Kävi ilmi, että kanta on kaikista tunnetuista kannoista Yersinia pestis -bakteerin geneettistä alkulähdettä lähimpänä.

Tutkijat uskovat, että kanta erkaantui muista kannoista noin 5 700 vuotta sitten, kun taas pronssikaudella yleinen kanta ja nykyisten kantojen esikanta erkaantuivat muista kannoista 5 300 ja 5 100 vuotta sitten.

Onkin siis mahdollista, että nuoremmalla kivikaudella ruttokantoja oli liikkeellä useita.

Tieteilijät katsovat, että tutkimustulokset tarjoavat uuden teorian sille, miten rutto leviää.

Euraasian aroilta Eurooppaan suuntautuneet valtavat muuttoliikkeet ajoittuvat tiettävästi noin 5 000 vuoden taakse.

Se, miten aroilta tulleet kulttuurit kykenivät syrjäyttämään Euroopassa tuolloin vallinneen neoliittisen maanviljelykulttuurin, on kiivaan väittelyn aihe.

Monet tutkijat ovat esittäneet aiemmin, että valloittajat toivat mukanaan ruton, joka autioitti kivikauden maanviljelijöiden suuria asutuskeskittymiä vieraiden saapuessa niihin.

Mikäli nuoresta ruotsalaisesta naisesta löytynyt kanta erkaantui muista ruttokannoista 5 700 vuotta sitten, kehittyi se todennäköisesti ennen muuttoliikkeitä ja osapuilleen niihin aikoihin, kun neoliittisen Euroopan asutuskeskukset alkoivat vähitellen luhistua.

Hieman ennen romahduskautta jopa 10 000-20 000 asukkaan asutusyhteisöt alkoivat yleistyä Euroopassa. Tämä mahdollisti kaupankäynnin tehostumisen, uuden teknologian kehittämisen sekä erityisalojen harjoittamisen.

Suurikokoiset yhteisöt saattoivat myös toimia ruton kutupaikkana.

”Nämä mega-asutuskeskukset olivat tuon ajan Euroopan suurimpia asutusyhteisöjä, ne olivat kymmenen kertaa suurempia kuin mikään muu. Yhteisöissä oli ihmisiä, eläimiä sekä ruokavarastoja lähekkäin ja luultavasti myös hyvin huono sanitaatio: malliesimerkki siitä, mitä uusien taudinaiheuttajien kehittymiseen vaaditaan”, kertoi tutkijaryhmän jäsen ja Tanskan teknillisen yliopiston tohtori Simon Rasmussen lehdistötiedotteessa.

”Jos rutto kehittyi mega-asutuskeskuksissa – asukkaat hylkäsivät ja tuhosivat ne, kun ihmiset alkoivat kuolla ruton seurauksena. Ja juuri näin yhteisöille kävi 5 500 vuotta sitten vallinneen ajanjakson jälkeen”, Rasmussen lisäsi.

Hänen mukaansa rutto olisi lähtenyt levittäytymään kauppareittejä pitkin pyörällisen liikenteen avulla, joka oli yleistynyt nopeasti Euroopassa.

Lopulta nuoremman kivikauden rutto kulkeutui Rasmussenin hypoteesin mukaan myös Ruotsiin nuoren naisen kotikylään kauppareittien kautta.

Rasmussenin ja hänen kollegoidensa mukaan nainen ei ollut geneettisesti sukua Euraasian aroilta tulleille valloittajille, mikä tukee sitä väitettä, että ruttokanta saapui Euroopan kivikautisten maanviljelijöiden keskuuteen ennen muuttoliikkeitä.

Myös arkeologinen todistusaineisto on linjassa väitteen kanssa.

Se, mitä tutkimustulokset pystyvät kertomaan yleisölle aiheesta, on rajallista.

Tutkijat eivät ole vielä tunnistaneet mitään ruttokantaa mega-asutuskeskuksien asukkaista.

”Emme ole vielä löytäneet pitävää näyttöä osittain siksi, että emme ole vielä etsineet sitä. Haluamme ryhtyä etsintöihin, koska jos löydämme ruttoa niistä asutusyhteisöistä, tulisi teoriasta vahvempi”, Rasmussen korosti lehdistötiedotteessa.

Tässä ovat Suomen presidenttien Kultaranta-veneet kautta aikojen

06.12.2018 - 17:31

Naantalin Kultarannasta tuli presidenttiemme kesäasunto pari vuotta sen jälkeen kun huvilan omistanut liikemies Alfred Kordelin surmattiin marraskuussa 1917. Tapahtuma tunnetaan Mommilan veritekoina tai Mommilan kapinana. Kordelin ehti itse nauttia huvilastaan vain yhden kesän ajan.

Alfred Kordelin oli Suomen rikkaimpia liikemiehiä ja suurin yksityinen maanomistaja. Hänen kuolemansa jälkeen linnamainen Kultaranta puistoineen lahjoitettiin Turun Suomalaiselle Yliopistoseuralle, joka vuokrasi sen valtiolle tasavallan presidentin kesäasunnoksi 1920.

Myöhemmin valtio ja yliopisto tekivät vaihtokaupat ja huvila siirtyi valtiolle. Yliopisto puolestaan sai maa-alueen Turusta.

Huvilalle pääsi ensimmäisinä vuosina pelkästään veneellä. Vasta vuonna 1934 valmistuneen sillan myötä kulku huvilalle helpottui ja kulkeminen muuttui käytännön arkiveneilystä huviveneilyn suuntaan.

Presidenttiemme käytössä on ollut vuosien varrella useita edustusveneitä. Maamme ”ykkösveneet” on yleensä nimetty Kultarannoiksi. Nykyinen edustusvene on jo järjestyksessään numero kahdeksan. Joidenkin mielestä ne eivät välttämättä ole olleet täysin presidentin arvovaltaa vastaavia edustavuudessaan. Isompia jahteja kun on jo vähän jokaisella formulakuskilla tai jääkiekkoilijallakin.

Peter Bange on ikuistanut Anrée & Rosenqvistin veistämöllä vuonna 1921 valmistuneen Kultarannan hiennon piirustukseensa.

Pursista moottoriveneisiin

Presidentti K. J. Ståhlberg oli ensimmäinen presidenteistämme, joka sai käyttää Kultarantaa kesäasuntonaan. Presidentin lippu vedettiin huvilan salkoon juhannuksena 1920.

Ståhlberg oli innokas purjehtija, mutta myös moottoriveneitä oli huvilan rannassa useampia. Niistä Kultaranta oli käytössä lyhyemmillä retkillä muun muassa Naantalissa käymistä varten.

Purjehtivia presidenttejä meillä on ollut useampia. P. E. Svinhufvud oli merikapteenin poikana tottunut liikkumaan vesillä, vaikka enemmän häntä taisi kiinnostaa metsästys kuin vesillä olo.

Risto Rytistä veneilijänä ei ole tarkempaa tietoa. Ainakaan veneily ei näytellyt merkittävää osaa hänen kesänvietossaan – ja olihan hänellä presidenttinä sodan aikana varmasti veneilyä tärkeämpääkin tekemistä. Ryti käytti muutenkin huvilana Kultarantaa vähän ja viihtyi kesäisin paremmin omalla huvilallaan Porvoon saaristossa.

Mannerheim, eikä liioin Paasikivikään, ollut veneilystä juurikaan innostuneita. Mannerheimin kiinnostus suuntautui enemmän metsästykseen ja mökkielämäänsä helposti pitkästynyt Paasikivi puolestaan viihtyi huvilalla paremmin lehtien ja kirjojen parissa.

Vaihtuvuus kiihtyi

Presidenttien veneet ovat olleet yleensä hyvin pitkäikäisiä. Urho Kekkosen kausilla Kultarannan veneet olivat usein liikkeellä ja ne myös vaihtuivat usein. Vaihtotarvetta tosin aiheutti myös vakava venepalo, josta lisää tuonnempana.

Mauno Koivisto tunnettiin Ståhlbergin tavoin innokkaana purjehtijana. Hänestä jutun loppupuolella lisää.

Myöhemmistä presidenteistämme Martti Ahtisaaren on kerrottu nauttineen veneilystä. Kultaranta VII oli hänen presidenttiaikanaan liikkeellä usein, niin virallisissa edustustehtävissä kuin presidentin perheen huvimatkoilla. Ahtisaaren kaudella vene tuotiin ajoittain myös Helsinkiin.

Presidentti Ahtisaaren reissuilla Kultaranta VII sai useammankin kerran toimia myös meripelastustehtävissä. Presidentin vene hinasi Saaristomerellä milloin mistäkin syystä pulaan joutuneita veneilijöitä turvasatamaan.

Turussa Andrée & Rosenqvistin veneveistämöllä 1921 veistetyssä Kultarannassa oli saman valmistajan tekemä Andros-moottori.

Palvelivat pitkään

Ensimmäisestä Kultaranta-veneestä on ollut lievää epätietoisuutta ja ilmeisesti kaksi venettä on usein puheissa ja teksteissä sotkettu toisiinsa.

Voitaneen kysyä, onko ensimmäinen Kultaranta oikeastaan vasta toinen, sillä vuonna 1915 Helsingin Valkosaaressa oli rakennettu moottorivene, joka todennäköisesti oli saanut ensimmäisenä Kultaranta-nimen. Tasavallan presidentin käyttöön se otettiin keväällä 1920 ja ilmeisesti siitä luovuttiin, kun uusi Kultaranta tilattiin turkulaiselta veistämöltä.

Niin tai näin, Kultarantana nyt tunnettu vene on entisöity hienosti ja sen omistaa nykyisin Ismo Postareff, joka käytti satoja tunteja veneen kunnostamisessa.

Kyseinen vene on alkujaan rakennettu Turussa Andrée & Rosenqvistin veistämöllä vuonna 1921. Vuonna 1954 se huutokaupattiin ja sen jälkeen vene on kulkenut omistajalta toiselle. Vuonna 2011 Postareff osti veneen ja se on jälleen alkuperäisessä asussaan.

Kultaranta II rakennettiin presidentti Relanderin käyttöön vuonna 1929. Sen suunnitteli legendaarinen Gösta Kynzell ja hondurasmahonkinen vene rakennettiin Porvoossa Wileniuksen telakalla.

Kultaranta II palveli presidenttejämme peräti vuoteen 1959 saakka. Vuonna 1976 sen osti Aatos Erkko Sanoma Oy:lle ja vene lahjoitettiin kunnostuksen jälkeen Suomen Merimuseolle.

Kolmaskin Kultaranta oli tehty vielä puusta vuonna 1960.

Ismo Postareffin Kultaranta-veneeseen tekemänsä monivuotisessa kunnostusurakassa ei säästelty vaivaa ja työtunteja.

Dramatiikkaa venerannassa

Vanhat Kultarannat ovat tallella, lukuun ottamatta kahta venettä. Kultaranta III ja IV tuhoutuivat rajussa tulipalossa 1972, jolloin niistä jäi jäljelle pelkät mustuneet hylyt.

Turmassa olisi voinut käydä pahemminkin, sillä veneitä oli siivoamassa kaksi varusmiestä, mutta hengenmenetyksiltä onneksi säästyttiin.

Syypää oli neljännen Kultarannan tankista lähteneen polttoaineletkun liitos, joka oli murtunut ja siitä oli valunut polttoainetta pilssiin. Kaasuuntunut polttoaine räjähti ja tuli tuhosi sekä Kultaranta kolmosen että sen seuraajan.

Kultaranta III rakennettiin Helsingissä Jollaksessa Vator Oy:n veistämöllä. Veneen lahjoitti Kekkoselle tämän hyvä ystävä, Neste Oy:n johtaja Uolevi Raade, josta tuli myöhemmin Kekkosen veneiden ”hovihankkija”.

Kultaranta IV oli myös Neste Oy:n lahjoittama lasikuituinen Finmar Admiral, mutta sen kohtalona oli tuhoutua vain yhden vuoden käytön jälkeen.

Tyyli muuttui

Raade järjesti vuotta myöhemmin presidentille uuden veneen, samanlaisen Finmar Admiralin, mutta vene myytiin melko pian. Monista veneen hyvistä ominaisuuksista huolimatta sen ongelmana pidettiin bensiinimoottoreiden aiheuttamaa palovaaraa ja myös suurta kulutusta – vaikka lahjoittaja öljy-yhtiö olikin.

Kultaranta VI oli myös jälleen Nesteen hankkima. Nyt tyydyttiin pienempään Finmar Commodoreen, joka otettiin käyttöön 1974.

Malli oli otettu tuotantoon jo paria vuotta aiemmin ja esimerkiksi Vene-lehden testissä malli oli saanut paljon kiitosta osakseen.

Kultaranta VII hankittiin presidentti Mauno Koivistolle vuonna 1983. Sen myötä presidentin veneiden luonne muuttui täysin. Aiemmin ne olivat olleet puhtaasti huvivenetyyppisiä ja tyylikkäitä, mutta arkisen näköinen VII oli tehty Uudenkaupungin veneveistämöllä merivoimien komentoveneiden pohjalta.

Se oli presidentin käytössä vain muutaman kesäkuukauden ajan ja samalla sillä oli paljon muita tehtäviä Saaristomerellä.

Veneen piti toimia myös ambulanssiveneenä, merivoimien komento- ja yhteysveneenä sekä olla etsintävalmiudessa.

Ahtisaaren kaudella sillä hoideltiinkin edustusajojen yhteydessä myös meripelastustehtäviä.

Kultaranta VII:n päälliköt ja konepäällikkö lahjoittivat Jarmo Sillanpään veneestä maalaaman taulun presidentti Koivistolle kun vene täytti tasan 10 vuotta.

Tulevaisuuden klassikko

Uudenkaupungin Työvene Oy:n kokemus erityisesti ammattikäyttöön tarkoitettujen veneiden suunnittelussa ja rakentamisessa on laaja. Vuosituhannen vaihteen jälkeen se sai tehtäväkseen rakentaa tasavaltamme presidentille uuden edustusveneen.

Rakentaminen alkoi vuonna 2007 ja uusi edustava alus luovutettiin silloiselle presidentillemme Tarja Haloselle.

Kultaranta VIII on suunniteltu tasavallan presidentin ja hänen vieraidensa kuljetukseen ja edustuskäyttöön. Mukaan mahtuu 18 matkustajaa ja kahden hengen miehistö. Yöpymistilaa veneessä on kuudelle henkilölle – presidenttiparille, turvamiehille ja miehistölle.

Veneen ensinäkemisen jälkeistä presidentti Halosen tarkkaa kommenttia ei ole tässä siteerattavaksi. Ehkä se oli jopa kiittävä, mutta kaikkien silmää uuden veneen linjat eivät ole miellyttäneet.

Kultarannan kerrottiin maksaneen noin 1,9 miljoonaa euroa. Useiden mielestä summalla olisi pitänyt saada kauniimpi edustusvene maan ykköshenkilölle.

Moderni se ainakin on linjoiltaan, sitä ei käy kiistäminen ja omalla tavallaan se tietysti edustaa suomalaista osaamista. Merivoimien hallinnassa olevalle veneelle tykkivenemäiset linjat tietysti sopivatkin.

Kultaranta VIII on teollisen muotoilijan ja laivanrakennusinsinöörin Jarkko Jämsenin käsialaa.

Jos rehellisiä ollaan, niin vene on omalla tavallaan kaunis. Sen muotoihin on otettu paljon aineksia klassikoista. Puukylkisten presidenttiveneiden linjoja on nykyisessä edustusveneessämme seurattu uskollisesti. Samanlaisia pystykeulaisia, pitkärunkoisia veneitä olivat ensimmäisten presidenttiemmekin veneet.

Kestää kuitenkin taatusti vuosikymmeniä, ennen kuin se on samanlaisessa arvostetussa klassikkoveneen asemassa kuin esimerkiksi puukaunottaret Kultaranta I ja II nyt ovat.

Kooltaan Kultaranta VIII on reilusti edeltäjiään isompi ja runkomateriaalina on alumiini, joten ainakin sen puolesta veneellä on varmasti vielä hyvinkin 10 — 20 käyttövuotta edessään.

Kultaranta VIII on 19,3 metriä pitkä ja 5,7 metriä leveä. Syväyksen kerrotaan olevan peräti 1,45 metriä, joten presidentin kesäasunnollakin jouduttiin rantaa ruoppaamaan, jotta sillä päästään laituriin saakka.

Moottoreita on peräti neljä! Niissä on jokaisessa tehoa 435 hevosvoimaa ja jokainen tietysti pyörittää omaa potkuriaan, joten veneen nopeus on tarvittaessa yli 30 solmua. Siinä vauhdissa ehtii kiireinen presidentti rentoutumaan useammassakin paikassa Saaristomerellä.

Pursi- ja konepäiväkirjan mukaan kesäkuussa vuonna 1971 presidentin seurueessa olivat vuorineuvos Nurmela sekä kauppaneuvos Kauppinen. Illalla moottorista todettiin kuuluvan outoa kolinaa.

Manu oma lukunsa

Presidenttiemme veneistä muistetaan lähinnä edustusveneet. Kultaranta-nimeä kantaneiden veneiden lisäksi presidentin kesäasunnolla on ollut myös monia muita veneitä.

Kovana kalamiehenä tunnetun Urho Kekkosen aikaan vesille lähdettiin kalastamaan esimerkiksi myös Boston Whalerilla tai Vatorin pienemmillä malleilla.

Mauno Koivisto saatettiin usein nähdä Naantalin vesillä purjehtimassa pienellä Hobie Catillaan. Vaikka se ei ole moottorivene, niin kerrottakoon siitäkin tässä pieni tarina.

Höyrylaiva s/s Ukkopekan kapteeni Pentti-Oskari Kangas on muistellut kokkailuaiheisessa viikkopakinassaan kohtaamisiaan presidentti Koiviston kanssa.

Ajaessaan päivittäin Luonnonmaan ympäri Naantaliin, hän kohtasi presidentin pienen purjeveneen useimmiten samassa kapeassa salmessa.

Kapteenin ominaisuudessaan hän kuulutti matkustajille: ”Arvoisat matkustajat. Saavumme juuri Luonnonmaan ja Lapilan väliseen kapeaan salmeen. Kannattaa siirtyä aurinkokannelle, sillä vastaamme purjehtii pieni katamaraanivene. Sen kapteeni saattaa olla teille jotenkin tuttu. Ja meillä on ollut hyvä tapa tervehtiä häntä”.

Kohdatessaan purren Ukkopekan kaiuttimista kajahti: ”Hyvää päivää herra Tasavallan Presidentti”. Ja purresta vastattiin kädenheilautuksella. Varsinkaan ulkomaalaiset turistit eivät meinanneet uskoa, että Suomi on maa, jossa maan ykköshenkilö voi seilailla vapaasti ilman kyydissä roikkuvia turvamiehiään.

Tämä artikkeli on julkaistu aiemmin Outdoor TM-perheeseen kuuluvassa Kippari-lehdessä.

Karlmann King on absurdin raju maasturi – Hinnat alkaen kaksi miljoonaa dollaria

06.12.2018 - 16:55

Los Angelesin autonäyttelyn hurjin näky oli absurdin kokoinen Karlmann King, joka oli yhtä aikaa näyttelyn suurin ja hitain. Stealth-hävittäjää etäisesti muistuttavan panssaroidun kuoren alta löytyy Ford F-550:n tekniikka. Eli neljä pykälää suosittua F-150 avolavaa ammattimaisemman mallin runko ja moottori.

Panssarointi nostaa Kingin omamassan kuuteen tonniin. Panssaroinnin lisäksi painoa tuo auton fyysinen koko. Pituutta on kuusi metriä ja sekä leveyttä että korkeutta kaksi ja puoli metriä. Vaikka auton 6,8-litraisessa V10-moottorissa on tehoa melkein kolmesataa kilowattia, ei se yllä kuin 140 km/h huippunopeuteen.

Karlmann esittelee Kingiä kaikelta suojaavana ylellisenä maasturina. Vaikka autossa on ilmajousitus, kuorma-automaisen F-550:n jäykät akselit tuskin suovat kovin korkeatasoista matkustusmukavuutta. Viihtyisyyttä kuitenkin parantavat tunnelmavalaistus, suuri televisio, jääkaappi ja Nespresso-keitin.

Karlmann Kingin perushinta siis on kaksi miljoonaa dollaria. Mikäli lisävarustelistalta valitsee kaiken mahdollisen, hinta nousee lähes kaksinkertaiseksi. Jokainen voi itse päättää, onko tuo järkevä sijoitus.

Alkoholi ja autoilu eivät sovi yhteen – Tämä ei kuitenkaan estä Bugattia esittelemästä omaa samppanjaa

06.12.2018 - 15:53

Autonvalmistajat ovat kautta vuosikymmenten lyöttäytyneet yhteen erilaisten alkoholivalmistajien kanssa. Ennen mainonnan rajoituksia niin ralleissa kuin radalla alkoholimainokset olivat erittäin yleisiä. Olihan autourheilulla suora yhteys kohderyhmään.

Bugatti on tehnyt sopimuksen samppanjavalmistaja Champagne Carbonin kanssa, jonka nimi osuus sopivasti autonvalmistajan tekemien hyperurheiluautojen rakenteisiin. Champagne Carbon on noussut julkisuuteen sillä, että sen valmistamia tuotteita on poksauteltu auki F1-sarjan podiumeilla.

Nyt kaksikko on luonut erikoiserän samppanjaa, jonka nimi on Champagne Carbon ƎB.01. Rypäleinä on 90 prosenttia chardonnayta ja 10 prosenttia pinot noiria, ja samppanja valmistetaan samalla alueella Ranskan itäosassa, missä Bugatti sijaitsee. Uusi erikoissamppanja markkinoidaan samalle asiakaskunnalle kuin Bugattit. Yhteys autoon löytyy myös juoman sijoittamisesta hiilikuidulla suojattuun pulloon.

Ennen Bugattia ovat samppanjayhtiöiden kanssa toimineet yhteistyössä Aston Martin, joka teki Rapide S -erikoismallin Dom Perignonille ja Krug, joka otti hiljattain uudelleen käyttöön vuosimallin 1979 Rolls-Royce Silver Shadow Shooting Braken.

Lisäksi esimerkiksi Morganilla on oma olut, ja Teslan perustaja Elon Musk on noussut otsikoihin lupauksella omasta tequilasta, Teslaquilasta.

Tutkimus haastaa klassisen teorian tulivuorenpurkauksien syntymisestä – Kukaan ei ole koskaan päässyt näkemään valtavia magmasäiliöitä

06.12.2018 - 11:53

Tulivuorten sisällä olevat laajat magmakammiot eivät olekaan tulivuorista purkautuvan sulan magman syntypaikkoja, kertoo uusi tutkimus, joka kumoaa klassiset käsitykset tulivuorten purkautumisten syistä.

Keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan tulivuorten purkauksia ”syöttävät” niin kutsutut ”sohjoiset säiliöt”. Niillä tarkoitetaan tulivuoren sisällä olevia alueita, jotka suurimmalta osalta sisältävät kiinteitä kiteitä, joiden välissä sula tai puoleksi sulanut kiviaines eli magma on pienissä koloissa.

Kukaan ei ole koskaan päässyt havainnoimaan todellisuudessa teoriaa tulivuorten suurista luolista, jotka olisivat täynnä sulaa magmaa. Sen vuoksi Imperial College Londonin ja Bristolin yliopiston tutkijoiden mielestä koko teoria kannattaa miettiä uusiksi.

Tutkijoiden artikkeli on julkaistu lehdessä Nature. Siitä uutisoi Science Daily.

Jotta tulivuori purkautuisi, se tarvitsee sulan kiven, magman lähteen, joka sisältää suhteellisen vähän kiinteitä kiteitä. Perinteisesti on ajateltu, että magma muodostuu ja on säilöytyneenä suuriin maanalaisiin kammioihin.

Viimeaikaiset tutkimukset magman kemiasta ovat kuitenkin haastaneet tämän käsityksen. Uuden teorian mukaan pieniä määriä magmaa onkin pienissä koloissa kiinteiden kiteiden välissä.

Tämä teoria ei kuitenkaan ole pystynyt selittämään, miten magma, jossa on vain vähän kiteitä, pystyy kohoamaan ja purskahtamaan pintaan. Nyt tutkijat ovat onnistuneet mallintamaan tämän ”sohjoisten säiliöiden” teorian.

Tutkijoiden mukaan näissä säiliöissä magma on vähemmän tiheää kuin kiteet. Tämä aiheuttaa sen, että magma nousee kiteiden välistä.

Kun magma nousee ylöspäin, se reagoi kiteiden kanssa ja sulattaa ne. Tämän seurauksena magma työntyy alueille, joissa on suhteellisen vähän kiteitä. Tutkijoiden mukaan näissä lyhytikäisissä alueissa, joissa on enemmän magmaa, voi syntyä tila, joka johtaa tulivuoren purkautumiseen.

BMW Z4:n voi nyt tilata ensi kesäksi – Hinnat lähtevät Suomessa 61 694 eurosta

05.12.2018 - 20:39

Avoautoilusta pitäville on vuodelle 2019 tarjolla uusi vaihtoehto BMW Z4:n muodossa.

Hinnat alkaen -mallina on Z4 sDrive 20iA, jonka kaksilitrainen moottori kehittää 145 kilowattia. Takavetoisessa autossa on automaattivaihteisto vakiona ja perusmalli on varsin ripeä, sillä nollasta sataan se kiihtyy 6,6 sekunnissa. Nopeutta on myös katon toiminnassa, sillä se nousee ja laskee kymmenessä sekunnissa.

Perusvarustelu on ihan riittävä, mutta ei mitenkään yltäkylläinen. Ajotilanvalinta ja ledivalot edessä sekä takana sentään löytyvät samoin kuin SIM-kortilla varustettu tietoviihdejärjestelmä, jolle on 8,8-tuumainen kosketusnäyttö.

Maksamalla 70 792 euroa saa Z4 sDrive 30iA:n, jossa tuo kaksilitrainen moottori kehittää 190 kilowattia. Nollasta sataan kiihdytys onnistuu silloin yli sekunnin ripeämmin, kun kello pysähtyy 5,4 sekunnin kohdalla. Varusteissa ei ole juurikaan eroa näiden kahden mallin välillä.

Suorituskykyä janoava (ja varakas) valitsee Z4 M40iA:n, jonka kuusisylinterisessä kuusisylinterisessä moottorissa suurin teho on 250 kilowattia. Kiihdytys 0-100 km/h on ohi 4,5 sekunnissa, minkä jälkeen jatketaan aina 250 km/h huippunopeuteen saakka. M-kirjain mallimerkinnässä tuo mukanaan mukautuvan M-alustan, sekä M Sportin suunnittelemat jarrut, tasauspyörästön ja urheiluistuimet, joissa on nahka/Alcantaraverhoilu.

Grönlannin mannerjäätiköstä valuva sulamisvesi nostattaa merenpintoja ennätysmäisesti – ”Mannerjäätikön sulaminen on edennyt ylikierroksille”

05.12.2018 - 20:00

Jäävuorien lohkeamisesta saa dramaattisia kuvia ja jääkimpaleiden vaiheiden seuraamisesta jopa viihdykettä.

Silti ilman dramatiikkaa tapahtuva Grönlannin mannerjäätikön pintajään sulaminen vaikuttaa itse asiassa huomattavasti enemmän merenpintojen nousuun. Se on yksi tärkeimmistä merenpintoja nostattavista ilmiöistä.

Yli puolet jäätiköistä mereen päätyvästä vedestä on sulamisvettä lumesta ja jäätiköistä mannerjään pinnalta.

Tutkijoiden arvioivat, etttä mikäli sulaminen jatkuu ennakoimattomalla vauhdilla lämpimämpien kesien vaikutuksesta, se voi kiihdyttää merenpintojen nousua entisestään.

Pintajään sulaminen Grönlannissa alkoi voimistua 1800-luvun puolivälissä. Se kiihtyi dramaattisesti 1900-luvulla ja tämän vuosisadan alussa.

Uudet tutkimustulokset pintajään sulamisesta tuovat uusia todisteita ilmastonmuutoksen vaikutuksesta arktisen alueen sulamiseen ja maapallon merenpintojen nousuun.

Tutkijoiden artikkeli aiheesta on julkaistu lehdessä Nature. Tutkimukseen osallistunut Woods Hole Oceanographic Institution (WHOI) tiedotti aiheesta EurekAlertin välityksellä.

”Grönlannin mannerjään sulaminen on edennyt ylikierroksille. Sen seurauksena Grönlannin sulavedet nostattavat merenpintoja enemmän kuin koskaan viimeisten 350 vuoden, ellei jopa tuhansien vuosien aikana”, sanoi tutkimuksen johtaja Luke Trusel tiedotteessa. Hän työskentelee Rowan Universityssä Yhdysvalloissa.

Tutkijat havaitsivat yhteensä 50 prosenttia enemmän sulamisvesiä kuin teollistumiskauden alussa. Pelkästään 1900-luvulla sulamisvesiä oli 30 prosenttia enemmän kuin teollistumisen alussa 1850-luvulla.

Tutkimusmenetelmänä olivat poraukset. Tutkijaryhmä otti liikennemerkkipylvään paksuisia näytteitä. Ne ulottuivat 1,8 kilometrin syvyyteen merenpinnasta. Näihin syvyyksiin edettyään tutkijat pystyivät analysoimaan sulamisia, jotka olivat tapahtuneet jopa 1600-luvulla.

Tutkijat yhdistivät poraushavainnot satelliittihavaintoihin ja kehittyneisiin ilmastomalleihin. Näillä menetelmillä tutkijat pystyivät laskemaan sulamisvesien määrää mutta myös sulamisen laajuutta.

Tuloksena oli malli sulamisesta mannerjäätikön matalilla alueilla eli siellä, missä sulamisvedet vaikuttavat välittömimmin merenpinnan noussuun.

Tutkijoiden löytämät uudet kvanttimateriaalit voivat korvata puolijohteita – Tulevaisuudessa kaikkien tietokoneiden muistiteknologiaa?

05.12.2018 - 19:53

Tutkijat ovat löytäneet mielestään hyvin lupaavaa teknologiaa, joka tulevaisuudessa voi korvata puolijohteita.

Tutkijat Intelistä ja University of California, Berkeleystä ovat oman kuvailunsa mukaan valmistelemassa materiaalia uuden tyyppistä muistiteknologialle ja logiikkapiireille. Materiaalia voisi heidän mukaansa tulevaisuudessa olla kaikissa tietokoneissa.

Tutkijoiden artikkeli on ilmestynyt Nature-lehden verkkoversiossa. Siitä uutisoi Science Daily.

Kyseessä on spintroniikan alaan sisältyvä tutkimus. Spintroniikka tutkii mahdollisuutta hyödyntää elektronin spiniä tallentamaan, käsittelemään ja siirtämään tietoa. Se tutkii, saisiko tästä tulevaisuuden tietoteknisen peruselementin biteille sellaisenaan tai elektronin varauksen lisäksi.

Uusi tutkimus käsittelee ”multiferroisia” aineita (engl. multiferroics), jotka hyödyntävät magneettista spin-tilaa. Spin on alkeishiukkasten ominaisuus, jota ei voi kuvata klassisilla malleilla. Lähinnä se tarkoittaa sisäistä pyörimismäärää.

”Multiferroiset” aineet ovat aineita, joissa esiintyy tietyllä lämpötila-alueella samanaikaisesti ainakin kaksi näistä ominaisuuksista: ferromagnetismi eli tavallinen magneettisuus, ferrosähköisyys eli spontaani sähköinen polarisaatio, jossa varaukset siirtyvät eri puolille kappaletta tai ferroelastisuus eli spontaani muodonmuutos esimerkiksi kiderakenteessa.

”Multiferroiset” aineet hyödyntävät elektronivarauksen sijasta spiniä binäärisen datan tallentamisessa.

Tutkijat ovat osoittaneet, että nämä niin kutsutut MESO-laitteet (engl. magneto-electric spin-orbit) voivat huomattavasti parantaa energiatehokkuutta. Lisäksi ne voivat pakata sirulle enemmän laskentatehoa.

Artikkelissa tutkijat esittävät uudentyyppisten materiaalien kuten ”multiferroisten” ja topologisten materiaalien hyödyntämistä muistiteknologiassa ja logiikkapiireissä.

Näiden uusien materiaalien arvioidaan olevan 10–100-kertaisesti energiatehokkaampia kuin parannukset, joita ennustetaan voitavan tehdä nykyisiin mikroprosessoreihin.

MESO-laitteiden uskotaan myös pakkaavan logiikkapiirejä viisinkertaisesti samaan tilaan, joka tällä hetkellä menee mikroprosessoreihin. Tämä on edellytys Mooren lain toteutumiselle, jotta laskentateho kasvaisi kutakin yksikköä kohden.

Tutkijat nimeävät sovelluskohteiksi teknologiat, joissa tarvitaan huikeaa laskentatehoa suhteessa alhaiseen energiankäyttöön. Näitä ovat erityisesti pitkälle automatisoidut autonomiset autot ja droonit, jotka vaativat jatkuvasti nopeutuvaa laskentatehoa.

Kiinassa kaikki on suurempaa – Uusi Peugeot 508:kin on pidempi kuin muualla

05.12.2018 - 19:49

Kiinalaiset autonostajat haluavat jostain syystä henkilöautoja ja katumaastureita, joissa on hulppeat tilat takamatkustajille. Viimeisimpänä tähän muutosleikkiin on päässyt Peugeotin uusi 508, jonka myyntiä ei ole ehditty vielä edes aloittaa Suomessa.

Kiinalaiseen tapaan mallimerkintään on lisätty L-kirjain, eli uusi malli on Dongfeng Peugeot 508L. Ensimmäinen merkki viittaa Peugeotin kiinalaiseen yhteistyökumppaniin ja auton valmistajaan. Kiinassa 508L saa Peugeotin lippulaivan aseman ranskalaismerkin suurimpana mallina. Tavoitteena on kääntää myynti nousuun, sillä viime vuodet ovat olleet mollivoittoisia.

Hyvin usein tuttuja eurooppalaismalleja venytetään kymmenen senttiä kiinalaismarkkinoille. Niin tässäkin tapauksessa, sillä 508L:n korin pituus on 4,856 metriä. Yllättäen koko venytys ei löydy akseleiden välistä, kuten yleensä, sillä akseliväli on vain 55 mm pidempi kuin muualla myytävissä 508-malleissa. Tosin sekin riittää tuomaan takamatkustajille kaivattua jalkatilaa.

Mallimerkinnän L-kirjain ei muuten viittaa valmistajan mukaan ainoastaan pituuteen, vaan myös ylellisyyteen (luxury) ja uusimpaan tekniikkaan (latest technology). Viime mainittua edustavat 12,3-tuumainen muunneltava digitaalimittaristo ja kymmentuumainen kosketusnäyttö. Kiinassa 508L:ssä on ensimmäisenä autona luokassaan Huawein kehittämä IoT OceanConnect-tietojärjestelmä.

Uuden Peugeot 508L:n myynti alkaa Kiinassa vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Teslan myynti romahti Kiinassa

05.12.2018 - 18:47

Presidentti Donald Trump on kehunut kehittävänsä maataan Kiinan kanssa sytyttämällään kauppasodalla. Mikäli asiasta kysytään Teslan kaupalliselta osastolta, näkemys voi olla toisenlainen.

Yhdysvalloissa valmistetuille autoille asetettiin Kiinassa vastapuolen mallin mukaan 25 prosentin tuontitulli. Se seurauksena lokakuussa Teslan myynti romahti yli 70 prosentilla vuoden takaiseen verrattuna. China Passenger Car Associationin mukaan lokakuussa rekisteröitiin ainoastaan 211 Teslaa, mikä on onneton tulos sähköautoja janoavilla markkinoilla.

Tesla ei toki ole ollut koskaan halpa, mutta heinäkuussa hinnat nousivat yli 20 000 eurolla, kun Kiina nosti niiden tullin viidestätoista neljäänkymmeneen prosenttiin. Sen jälkeen Model X:n uusi hinta Kiinassa oli 129 000 euroa, kun sen oli vielä kesäkuussa saanut 108 000 eurolla. Model S:n hinnankorotus oli melkein yhtä suuri ja se on noin kymppitonnin halvempi.

Saadakseen kaupan uudelleen käyntiin Kiinassa Tesla on ilmoittanut pudottavansa hintoja 12–26 prosenttia. Lisäksi Tesla tekee kaikkensa, että se saisi nopeasti tehtaan pystyyn Kiinaan, jolloin tuollaiset hurjat tullit poistuisivat autoilta.

”Seuraavan sukupolven” Windows voi olla lähempänä kuin moni luuleekaan – Tai sitten Microsoft on taas toistamassa virheitään

05.12.2018 - 18:02

Vaikka Windows esiintyy otsikoissa viikoittain, vastikään aiheesta paljastui tavallista kiinnostavampaa tietoa.

Tässä vaiheessa ei toki tiedetä mitään varmaa, mutta ansioituneet tahot ovat kaivaneet esiin mielenkiintoiselta kuulostavan yksityiskohdan, mikä viittaisi uuteen käyttöjärjestelmään tai -versioon.

Testaamiseen tarkoitetut käyttöjärjestelmien koontiversiot ja viimeisimmät ohjelmistokehitystyökalut antavat nimittäin ymmärtää, että Windows Lite – tai mikä sen nimeksi mahdollisesti tuleekaan – ei välttämättä olisi edes erikseen hankittavissa.

Ilmeisesti uusi ohjelmisto nojaa vahvasti aiemmin julki tulleeseen Core OS -projektiin, jota pidetään yleisesti Microsoftin ”seuraavan sukupolven” hankkeena. Vai olisiko kyse jopa samasta asiasta, vaikea sanoa.

Niin tai näin, ohjelmiston oletetut kulmakivet ovat nopeus, katkeamaton verkkoyhteys ja laiteriippumattomuus. Niinpä Windows Lite toimisi nopeasti myös mobiilitekniikalla: olipa kyse sitten tableteista, älypuhelimista tai kenties jopa iot-laitteista.

Ja nyt ei siis puhuta perinteisestä pc-tietokoneen käyttöjärjestelmästä, vaan ikään kuin isommista kuvioista.

Käytännössä Lite tuo silti mieleen Windows RT:n ja/tai 10 S:n kaltaiset epäonnistumiset. Ne eivät erottuneet emokäyttöjärjestelmästä riittävästi, vaan olivat lopulta eräänlaista Windows-silppua, jotka eivät innostaneet laitevalmistajia eikä maksavaa yleisöä.

Mikä sitten tällä kertaa olisi toisin?

Aiheeseen perehtynyt verkkosivusto kertoo, että muun muassa käyttöliittymä eroaisi Windows-perinteistä, nopeamman runkotekniikan lisäksi. Tämä olisi iso juttu etenkin siinä tapauksessa, mikäli vanhat sovellukset toimisivat uudella alustalla.

Ilmeisesti tarkoituksena on, että yhteensopivuus kattaisi ainakin uwp- ja pwa-sovellukset, mutta nähtäväksi jää, tulisiko tuoreelle alustalle kokonaan uudentyyppisiä ohjelmia.

Kaikki on kuitenkin täysin auki, mutta lähtökohdat ovat lupaavat.

Kenties uusi käyttöjärjestelmä luo uutta ja vakaata pohjaa esimerkiksi Microsoftin tuleville laitejulkistuksille.

Alusta saattaa olla vain täsmäisku Googlen ja Chromebookien suuntaan – niin tylsältä kuin se kuulostaakin – koska Microsoftilla on tunnetusti asiallista pilviosaamista omasta takaa. Tai sitten kyse on vain pitkälle edenneestä kokeilusta, mikä ei johda mihinkään.

Vai olisiko Microsoft pyrkimässä Applen kaltaiseksi täyden palvelun valmistajaksi, joka suunnittelisi itse sekä laitteiston että sitä ohjaavan ohjelmiston? Näinhän on pitkälti jo nyt, mutta luonteeltaan kevyempi käyttöjärjestelmä ei olisi haitaksi, sillä se mahdollistaisi halvemman hintaluokan laitteet.

Varmaa on ainoastaan se, että Microsoftin Windows 10 näyttäytyy nykyvalossa miltei järkälemäiseltä menneisyyden ilmentymänä, eivätkä viimeaikaiset päivityksiin liittyvät sotkut ole parantaneet käyttöjärjestelmän julkisuuskuvaa.

Uudelta pohjalta kehitetty ohjelmisto avaisi joka tapauksessa mahdollisuuksia useisiin eri kehityssuuntiin, mikä lienee Microsoftille ensiarvoisen tärkeää.

Muistetaan nyt vielä, että yhtiö on mahdollisesti luopumassa Edge-verkkoselaimen omasta koodipohjasta ja korvaamassa sen muista selaimista tutulla Chromium-runkotekniikalla, kuten eilen TM:ssä uutisoitiin. Tämäkin istuisi isoon kuvaan luontevalla tavalla.

TM-ensituntuma: Nokia 8.1 jatkaa Nokian vaalimaa laatuvaikutelmaa

05.12.2018 - 17:30

HMD Global julkaisi tänään keskiviikkona Dubaissa uuden Nokia 8.1 -puhelimensa. Pääsimme vilkaisemaan uutuuspuhelinta HMD Globalin toimistolla tänään iltapäivällä.

Uusi Nokia 8.1 sijoittuu mielenkiintoisesti enemmän Nokia 7 Plussan seuraajaksi kuin peruskahdeksikon, joten Nokia 8 Sirocco pysyy mallistossa edelleen lippulaivapuhelimena. Uusi Nokia 8.1 jatkaa Nokian vaalimaa laatuvaikutelmaa. Puhelin tuntuu kädessä todella laadukkaalta ja arvokkaalta.

Puhelimen jämäkkyys on yhtenäisen alumiinisen kotelon ansiosta omaa luokkaansa. Puhelimen tasaiset reunat muistuttavat Nokia 7 Plus -puhelinta, mutta muuten ulkoasu on lähellä Nokia 7.1 -puhelinta. Puhelimen laatuvaikutelmaa lisää myös takaosan lasikuori, joka tekee puhelimesta kuitenkin hieman liukkaan.

Uusi Nokia 8.1 perustuu teknisesti täysin jo Kiinassa julkaistuun Nokia X7 -malliin, joten suuria yllätyksiä ei ole tiedossa. Puhelimessa on 6,18 tuuman lovellinen lcd-näyttö, jonka kuvasuhde on 19:9 ja resoluutio on full hd+ -tasoa eli tarkkuus on 2 246 x 1 080 pikseliä. Loven koko yläkulmassa on iPhone-puhelimien kokoluokkaa eli kohtuullisen suuri nykypäivän pisaraloviin verrattuna. Lovi on tosin onnistuttu piilottamaan hyvin, sillä loven vieressä olevat näyttöalueet ovat koko ajan tummina ja näyttävät vain ilmoitusalueen asioita. Näytön alapuolella on myös pieni ”leuka”, jossa paistattelee Nokian logo.

Näyttö kattaa puhelimen rungosta jo 86,5 prosenttia. Kirkkautta näytöstä luvataan irtoavan jopa 500 kandelaa neliömetrille. Puhelimessa on PureDisplay-näyttö, joka tukee myös HDR10-sisältöä Nokia 7.1 -puhelimen tavoin. Uudesta Nokia 8.1 -versiossa ei ole kuitenkaan mahdollista muuttaa SDR-sisältöä HDR-sisällöksi. Nokia 7.1 -mallista toiminto löytyy. Puhelimen takana on tuttu ja turvallinen sormenjälkilukija.

Nokia 8.1 -puhelimen suorituskyvystä vastaa kahdeksanytiminen Snapdragon 710 -järjestelmäpiiri, jolle HMD Global lupaa 20 prosenttia parempaa suorituskykyä sekä 35 prosenttia parempaa grafiikkatehoa kuin Nokia 7 Plussan Snapdragon 660 -piirissä. RAM-käyttömuistia on 4 gigatavua ja tallennusmuistia 64 gigatavua, jota on mahdollista laajentaa microSD-muistikortilla.

HMD Global hehkuttaa kameran kuvausominaisuuksia. Kuvauspuolesta vastaavat 12 ja 13 megapikselin kamerat, joissa on ZEISSin optiikka. Pääkamera on varustettu f1.8-aukolla ja optisella kuvanvakaajalla. Pääkameran toinen 13 megapikselin kamerayksikkö on tarkoitettu syvyysmittaukseen. Etukamerana on 20 megapikselin kamera, joka on omiaan hämärässä kuvaukseen. Kamera yhdistää neljä pikseliä yhdeksi superpikseliksi pimeässä.

Akun kapasiteetti on 3 500 milliampeerituntia, ja akkua voi ladata puhelimen mukana tulevalla 18 watin pikalaturilla. Data- ja latausporttina toimii USB-C-liitin. Langatonta latausta puhelin ei tue. Langallisten kuulokkeiden ystäville puhelimessa on säilytetty 3,5 mm kuulokeliitäntä.

Koska Nokia kuuluu Android One -ohjelmaan, Nokia 8.1 -puhelimen käyttöjärjestelmänä on uusin Android 9 eli Pie. Android One -ohjelma takaa myös ohjelmapäivitykset ja tietoturvapäivitykset nopealla aikataululla.

Karmea tulos Euro NCAPin törmäystesteissä: Kaksi Fiat Chryslerin autoa teki pohjanoteerauksen

05.12.2018 - 12:21

Fiatin vanha Panda-malli ja Jeepin uusi Wrangler-malli saivat heikkoja tuloksia keskiviikkona julkaistuissa Euro NCAP:n turvallisuusarvioissa.

Euro NCAP julkisti keskiviikkona yhdeksän automallin turvallisuusluokituksen.

Testeissä mukana olleet Audi Q3, BMW X5, Hyundai Santa Fe, Jaguar I-Pace, Peugeot 508, Volvo V60 ja Volcvo S60 saivat kaikki täydet viisi tähteä.

Sen sijaan kaksi FCA:n mallia, Fiat Panda ja Jeep Wrangler, saivat nolla ja yksi tähteä.

Pandassa oli monia puuttuvia ominaisuuksia, ja ilman tähtiä on jäänyt Pandan lisäksi vain Fiat Punto viime vuonna.

Yllättävämpää on täysin uuden Jeep Wranglerin heikko menestys: siinäkin on vain turvavyömuistutus ja yksinkertainen nopeusrajoitin, mutta ei muuta kuljettajaa avustavaa järjestelmää.

”On todella pettymus nähdä upouuden auton tulevan myyntiin vuonna 2018 ilman autonomista jarrutusjärjestelmää tai kaistavahtia. On korkea aika, että Fiat Chrysler tarjoaa yhtä turvallisen auton kuin kilpailijat”, sanoo Michiel van Ratingen.

Myös esimerkiksi viiden tähden arvion saaneissa Hyundai Santa Fessä ja BMW X5:ssä oli ongelmia turvatyynyjen kanssa, mutta kokonaisuutena ne olivat erittäin turvallisia, Euro NCAP snaoo tiedotteessaan.

Autovero laski – CO2-päästökehitys ottanee takapakkia

05.12.2018 - 11:23

Toissapäivänä voimaan astunut henkilöautojen autoveron lasku toi iloisen yllätyksen monille isomman auton hankintaa suunnittelevalle. Uudet veroprosentit tulivat ikään kuin puskista ja saman tien voimaan, mikä oli aivan oikea ratkaisu, jottei autokauppa alkanut tökkimään uutta verotusta odotellessa. Tämä syksy on ollut autokaupalle muutenkin tuskallista aikaa.

Varsinaisesta yllätyksestä verouudistuksessa ei voi kuitenkaan puhua, sillä jo loppukesän autoverouudistuksen yhteydessä kerrottiin avoimesti, että WLTP-arvojen vaikutuksia verotukseen tutkitaan loppuvuoden aikana, ja tarvittaessa verotusta korjataan. WLTP-veromuutoksenhan oli tarkoitus olla hintaneutraali.

VTT ja Trafi seurasivat verokehitystä NEDC-ja WLTP-verokantojen välillä syksyn mittaan, ja data osoitti, että uuden CO2-mittaustavan kautta verotus useammin kiristyi kuin keveni, joskin kehitystä oli nähtävissä selvästi molempiin suuntiin. Tämän perusteella VTT ja Trafi ehdottivat uutta veroprosenttitaulukkoa, joka pudottaa veroprosentteja eniten keskikokoisissa ja isommissa autoissa.

Näin piti ollakin, mutta muutoksen toivotaan jarruttavan myös isojen autojen Ruotsin-tuontia. Voi olettaa, että uusien autojen kauppa hieman kiihtyykin käytettyjen tuonnin kustannuksella, mutta ei muutoksella ole tietenkään vaikutusta Ruotsiin. Sen valuutan heikko kurssi on Suomesta riippumaton asia, ja suomalaisten mieleisiä vähän ajettuja autoja on siellä tarjolla jatkossakin kohtuuhintaan – kunnes valuuttakurssi mahdollisesti korjaantuu.

Uudet veroprosentit palauttavat autoverotuksen lähemmäs sitä tasoa, jolla se oli ennen syyskuun alun WLTP-uudistusta. Muutos on hintaneutraali, mutta väistämättä CO2-negatiivinen. Suomen uusien autojen CO2-päästöjen lasku on lähes pysähtynyt jo muutenkin, ja jos nyt on halvempaa ostaa isompi auto, niin oletettavasti päästökehitys ei ainakaan heti palaudu toivotulle uralle.

Vuoden vaihteessa pienipäästöisten autojen verotus itse asiassa kevenee taas hieman, mutta parin prosenttiyksikön lasku valmiiksi pienistä autoveroista on melko laiha lohtu ja köykäinen vaikutuskeino. Samaan aikaan liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä on julkistamassa (12.12.) loppuraporttinsa suunnitelmasta, jolla Suomeen saadaan hiiletön liikenne vuoteen 2045 mennessä. Siihen ei varmaan sisälly isojen autojen verohuojennus.

Eipä sillä, vaikuttamiskeinoja on edelleen jäljellä. Esimerkiksi vuoden 2020 alusta voimaan astuva uudistettu ajoneuvovero on tarkoitus julkistaa tulevassa vuodenvaihteessa. Sen suuntaviivat ovat vielä mysteeri, mutta tuskinpa suurta CO2-ohjausta on luvassa. Suomessa ohjaavuusvastuu on autoverolla.

Ruotsissa autovero puuttuu, joten siellä CO2-päästöt ovat olleet korkeammat kuin Suomessa. Tänä vuonna asiaan on kuitenkin herätty ja uudistetulla käyttöverolla pyritään painamaan CO2-päästöjä alas. Tämän kerrotaan laittaneen uusien autojen kaupan sekaisin, mutta tänä vuonna on ollut vaikea saada välillä selville, mikä asia milloinkin kauppaa mullistaa.

WLTP-uudistuksen jäljiltä autovalmistajilla on vielä monilta osin tyypityskierrokset kesken, ja hinnastot nojaavat vielä vanhoihin NEDC-arvoihin – siitä huolimatta, että Suomessa on jo tavallaan toinen WLTP-kierros menossa.

Joka tapauksessa autojen CO2-päästöihin vaikuttaa lähitulevaisuudessa suorimmin EU-velvoitteet. Valmistajien on pudotettava keskimääräiset päästöt 95 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä tai maksettava sakkoja, mikä nostaa autojen hintoja. Toisaalta lataushybrideistä ja nollapäästöisistä saa krediittejä, joiden ansiosta polttomoottoriautot saavat osin päästää enemmän hiilidioksidia kuin keskiarvovaatimus edellyttäisi.

Se on vielä pitkälti selvittämättä, pysyykö EU tiukasti kiinni tuossa 95 gramman rajassa, vaikka WLTP:n myötä mittausgrammoihin tulikin parinkymmenen prosentin hyppy, vaikka autot sinällään pysyivät ennallaan. Lähipäästöjen mittaamisessa armoa ei ole annettu, vaan hiukkaset, NOxit ja muut pitää saada aiemmin ilmoitettuihin arvoihin, vaikka testi sinällään on vaikeutunut.

Kysy TM-toimitukselta: Pitääkö ratsastaminen kieltää erillisellä liikennemerkillä?

05.12.2018 - 10:04

Tekniikan Maailman verkkosivuston Kysy toimitukselta -palstalle lukijat voivat lähettää mieltään askarruttavia kysymyksiä autoista, liikenteestä, elektroniikasta ja tieteestä. TM:n toimittajat tai avustajat vastaavat kysymyksiin. Huomioithan, että vastauksen tuottamisessa voi kulua hieman aikaa.

Kysymyksiä voi lähettää sähköpostiosoitteeseen kysy@tekniikanmaailma.fi tai tämän jutun lopulla olevalla lomakkeella.

Aiemmat kysymykset löytyvät täältä.

Vantaan Hakunilassa oheisen liikennemerkin lisäkilvellä kielletään ratsastaminen. Eikös se ole kiellettyä ilman lisäkilpeäkin eli automaattisesti?

Mäyräkoira

Ratsastajan, kuten myös ”eläimen kuljettajan” on noudatettava moottorittoman ajoneuvon kuljettajaa koskevia säännöksiä. Koiran ulkoiluttaja on jalankulkija, mutta hevosen taluttaja ei. Hevonen on niin iso eläin, että sen taluttaja rinnastetaan ajoneuvon kuljettajaan.

Polkupyöräkin on moottoriton ajoneuvo. Yhdistetyllä pyörätie/jalkakäytävällä ei saa liikkua muulla moottorittomalla ajoneuvolla kuin polkupyörällä, ei siis ratsastaa tai taluttaa hevosta. Erillistä kieltomerkkiä ei tarvita.

Mopoa lukuun ottamatta moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla edellä mainituilla väylillä ei saa liikkua. Mopoilukin on automaattisesti pyöräteillä/jalkakäytävillä kiellettyä, jollei sitä lisäkilvellä erikseen sallita. Kuvan lisäkilpi olisi lain mukaan pitänyt poistaa viimeistään 1.6.1997 eli runsas 20 vuotta sitten.

Olavi Lempinen

Aiemmat kysymykset löytyvät täältä.

Kysy toimitukselta
  • Lähetä kysymys toimitukselle*
  • Nimi/nimimerkki*Käytä nimimerkkiä, jos et halua nimeäsi näkyviin kysymyksesi yhteyteen. Kysymyksiä julkaistaan TM:n verkkosivuilla ja mahdollisesti lehden Postilaatikko-palstalla.
  • Sähköposti tai puhelin (vain toimituksen tietoon)Voit jättää yhteystietosi, jotta toimitus voi tarvittaessa ottaa sinuun yhteyttä.
jQuery(document).bind('gform_post_render', function(event, formId, currentPage){if(formId == 7) {} } );jQuery(document).bind('gform_post_conditional_logic', function(event, formId, fields, isInit){} ); jQuery(document).ready(function(){jQuery(document).trigger('gform_post_render', [7, 1]) } );

Tom Cruisella on tärkeää asiaa televisioiden kuvasäädöistä

05.12.2018 - 09:14

Näyttelijä Tom Cruise sekä Mission: Impossible – Fallout -elokuvan ohjaaja Christopher McQuarrie julkaisivat tiistaina laajaa julkisuutta saaneen videon, jossa heräteltiin ihmisten tietoisuutta television kuvansäädöistä.

90-sekuntisella videolla Cruise ja McQuarrie valistavat ihmisiä siitä, että nauttiakseen esimerkiksi Mission: Impossible -elokuvan kaltaisista toimintaelokuvista parhaalla mahdollisiella tavalla heidän pitäisi kytkeä televisioidensa kuvasäädöistä liikkeentoiston pehmennys (motion smoothing) pois päältä.

I’m taking a quick break from filming to tell you the best way to watch Mission: Impossible Fallout (or any movie you love) at home. pic.twitter.com/oW2eTm1IUA

— Tom Cruise (@TomCruise) December 4, 2018

Cruise selittää videolla, että nykyisissa uudemmissa televisioissa liikkeentoiston pehmennys on oletusarvoisesti päällä. Liikkeentoiston pehmennys parantaa kuvaa esimerkiksi urheilussa, mutta sillä on Cruisen mukaan ”harmillinen sivuvaikutus”, että ne heikentävät televisiossa esitettävien elokuvien kuvanlaatua.

Liiketoiston tasaisuus on suurilla näytöillä ongelma. Tämä ei johdu televisioista vaan kuvasignaalien rajallisuudesta. Elokuvat kuvataan perinteisesti 24 ruudun sekuntinopeudella ja tarvittavat lisäruudut luodaan interpoloimalla. Nykyaikaisten liiketoiston parannuspiirien vaikutus katselun miellyttävyyteen on huomattava. Kuvasta häviää kokonaan rasittava nykiminen ja värinä ilman mainittavia lieveilmiöitä, kuten kuvan repeilyä.

Osa katselijoista pitää prosessorin luomasta pehmeästä liiketoistosta, mutta toiset näkevät muutoksen epäluonnollisena venymisenä. Liikkeet tapahtuvat heidän mielestään kuminauhamaisesti hidastuen ja kiihtyen.

Tekniikka tietysti paranee koko ajan suorittimien suorituskyvyn kehittyessä. On tietysti varsin henkilökohtainen asia, kuinka suurena ongelmana pehmennys koetaan.

Liikkeentoiston pehmennyksen saa pois television asetuksista, mutta sen löytäminen valikoista ei aina ole ihan helppoa. Katso täältä Tekniikan Maailman tarjoamat tv-kuvansäädöt.

Onko maailmankaikkeuden ”puuttuvalle” 95 prosentille löytynyt selitys? Tutkijoiden uusi teoria saattaa todistaa Einsteinin olleen oikeilla jäljillä

05.12.2018 - 08:00

Oxfordin yliopiston tutkijat kertoivat keskiviikkona ehkä ratkaisseensa yhden modernin fysiikan suurimmista kysymyksistä, eli mitä ovat maailmankaikkeuden ”puuttuvat” 95 prosenttia.

Jo pitkään fyysikkoja on hämmentänyt tieto siitä, että maailmankaikkeudesta vain noin 5 prosenttia on näkyvää materiaa. Loput ovat nykyarvion mukaan pimeää ainetta ja vielä suuremmassa määrin pimeää energiaa, joista kummastakaan ei ole onnistuttu tekemään suoria havaintoja. Niiden olemassaolo on päätelty siitä, että niiden painovoima vaikuttaa näkyvissä olevaan materiaan.

Tutkijoiden julkistamassa raportissa esitetään, että pimeä aine ja pimeä on mahdollista yhdistää yhdeksi ilmiöksi: fluidiksi, jolla on ”negatiivinen massa”. Jos tällaista negatiivista massaa työntää, se kiihtyisi kohti työntäjää.

Teoria voi kuulostaa hämmentävältä, mutta tutkijoiden mukaan se saattaa jopa todistaa oikeaksi Albert Einsteinin ennusteet sadan vuoden takaa.

Astronomy and Astrophysics -lehdessä julkaistussa raportissa esitetään, että pimeä aine ja pimeä energia ovat yhdistettävissä fluidiksi, jolla on eräänlainen ”negatiivinen painovoima”, jolloin ne hylkivät kaikkeä ympärillään olevaa.

”Vaikka tämä aine on meistä erikoista, se viittaa siihen, että kosmoksemme on symmetrinen sekä positiivisten että negatiivisten ominaisuuksiensa suhteen”, sanoo mallin luoja Jamie Farnes Oxford e-Research Centrestä.

Aiemmissa analyyseissa negatiivisen aineen olemassaolo on suljettu pois, koska on ajateltu, että tämä aine tulisi harvemmaksi maailmankaikkeuden laajentuessa. Tämä on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että havaintojen mukaan pimeä energia ei harvene ajan myötä.

Jamie Farnesin tutkimuksessa laskelmissa on hyödynnetty niin sanottu ”luomistensoria”, minkä ansiosta negatiivista massaa on mahdollista syntyä jatkuvasti. Kun negatiivista massaa syntyy koko ajan lisää, tämä negatiivinen massa ei harvene kosmoksen laajentuessa. Itse asiassa tämä fluidi näyttää olevan identtistä ominaisuuksiltaan pimeän energian kanssa.

Suhteellisuusteorian kehittäjä Albert Einstein tarjosi ensimmäisen vihjeen pimeän aineen ja energian olemassaolosta sata vuotta sitten, kun hän joutui lisäämään yhtälöihinsä niin sanotun kosmologisen vakion. Einstein piti tätä lisäystä suurimpana virheenään, mutta hän arvioi myös, että teoria edellyttäisi sitä, että kaikkialla universumissa on negatiivista massaa.

On siis mahdollista, että Einstein itse ennusti aikoinaan, että maailmankaikkeus on täynnä negatiivista massaa.

”Lopputulos näyttää aika kauniilta: pimeä energia ja pimeä aine ovat yhdistettävissä yhdeksi aineeksi, ja sen vaikutukset voidaan yksinkertaisesti selittää sillä, että positiivinen massamateria surfaa negatiivisten massojen meren päällä”, Farnes sanoo.

Teoria ei tietenkään jää lopulliseksi sanaksi aiheesta, vaan kyseessä on toistaiseksi vain teoria. Tutkijat aikovat testata teoriaa Square Kilometre Array -radioteleskoopilla tehtävillä mittauksilla. Farnesinkin mukaan teoria vaatii vielä jatkoselvitystä ja lisäsimulaatioita.”

”Jos tämä on todellista, se viittaisi siihen, että puuttuvalla 95 prosentilla kosmoksesta on koko ajan ollut esteettinen ratkaisu: me olimme unohtaneet lisätä yksinkertaisen miinusmerkin.”

Sivut